Median osuus nuorten elämässä on kasvussa. Mediakasvatuksesta tänä päivänä on monenlaisia kokemuksia ja mielipiteitä.

Mediakasvatus on avainasemassa nykypäivänä, kun median osuus ihmisten elämässä lisääntyy jatkuvasti. Mediakasvatuksen tarkoitus on ohjata yksilöitä; olemaan kriittinen median suhteen, tarkastelemaan median vaikutuksia itseen ja muihin, toimimaan oikein mediavälineiden kanssa ja tuottamaan mediaan materiaalia. Millaista mediakasvatusta nuoret sitten saavat? Millaisena nuoret ja kasvattajat sen kokevat?

 

Nuorten kokemus

Mikko* 16 vuotta, opiskelija, on saanut mediakasvatusta pääasiallisesti koulussa ja netissä. Kotona häntä on opastettu vain netin käyttöön liittyvissä asioissa, kun tietokone tuli ajankohtaiseksi. Juha 19 vuotta, kirvesmies, ei ole saanut mediakasvatusta kotona; ikärajojakaan ei katsottu. Hän muistaa katsoneensa Talvisota -elokuvaa viisivuotiaana. Juha muistaa myös että pelkäsi joitakin asioita kyseisessä elokuvassa. Hän on oppinut nuorempana varovaisuutta netissä kavereidensa ja isoveljensä opastuksella, esim. mainoksien ja pornolinkkien sivuuttamista.

Mikko on omien sanojensa mukaan saanut riittävästi tietoa median vaaroista, hyvistä puolista, tarkoituksesta, toiminnasta ja tehtävistä. Hän tuntee myös median eri osa-alueet ja muodot. Näin ollen hänen saama mediakasvatuksensa on ollut omien sanojensa mukaan riittävä. Juha on saanut mielestään myös riittävää mediakasvatusta, vaikka hän ei ehkä tunnekaan täysin kaikkia mediavälineitä. Juha on kuitenkin valmis ottamaan selvää itse, jos ei osaa jotakin asiaa.

 

Kuva: Helsingin Sanomat, kuvaaja: Marja Airio

-Mediaan mahtuu monenlaista. Nuoria on tärkeää opettaa mediakriittisiksi, sillä informaatiota ja vaikutteita on joka puolella.

 

Mikon mielestä mediakasvatuksessa parannettavaa on sen kohderyhmä. Mediakasvatusta tulisi hänen mukaansa suunnata nuoremmille, sillä yhä nuoremmat ovat median kanssa tekemisissä. Juha on samaa mieltä, että mediakasvatusta tulisi suunnata nuoremmille. Hänen mielestään mediakasvatukseen ala-asteella voitaisiin panostaa, sillä tietotaito ei ole kehittynyt median suhteen vaikka sitä käytetäänkin jo ahkerasti. Mediakasvatuksessa tulisi Juhan sanojen mukaan painottaa mediakriittisyyttä ja varovaisuutta. Hän pohti, että yläasteikäisillekään ei tekisi pahaa enempi mediakriittisyyden opettaminen. Mikon mielestä parasta mediakasvatusta on omien kokemuksien kautta oppiminen, ja samaa mieltä on myös Juha.

Kasvattajan rooli

 

Marko 35 vuotta, 5 lasta, putkiasentaja kokee lasten ohjaamisen ja opastuksen median suhteen hyvin tärkeänä. Hän kertoo, että

mediassa on paljon pienemmille soveltumatonta materiaalia. Markon mielestä lapsille ja nuorille tulisi antaa ohjaavaa opetusta mediasta, ja sen pariin tulisi myös kannustaa. Markon kokemuksen mukaan lapsille ja nuorille mediasta kerrottaessa painotetaan joskus liikaakin sen vaaroja.

 

Hänen 16 - ja 13 -vuotias lapsensa ovat saaneet aivan erilaista mediakasvatusta. 16 -vuotiaan kohdalla kontrollointia ei tarvinnut olla niin paljon, kun taas 13 -vuotiaan, jonka esim. netinkäyttö oli hallitsematonta, kohdalla tuli tarttua asioihin tiukemmin ja antaa rajoja. Ehkä tässä oli kyse siitä, että vanhempi lapsi kasvoi median mukana, kun taas 13 -vuotias hyppäsi tuntemattoman median maailmaan hallitsematta sitä niin hyvin.

 

Markon mukaan koulujen tulisi antaa valaisevaa mediakasvatusta lapsille ja nuorille. Siinä tulisi painottaa että mediasta löytää tiedon lisäksi myös paljon iloa ja huvia. Nuorten käsitystä mediasta pitäisi myös korjata : netti ei ole ainoa media. Markon mielestä ennen kouluikää media olisi parempi pitää taka-alalla : sen olemassaoloa ei kiellettäisi, mutta lapsen annettaisiin olla rauhassa lapsi ilman mediamylläkkää.

 

 

Iines, Media- ja verkko-ohjauksen kurssi